Työläältä tuntuvien asioiden aloittamisen lykkääminen on perin tavallinen tapa myös itselläni. Kyse voi olla vaikkapa liikunnallisen harrastuksen aloittamisesta, tylsän mutta pakollisen asian opiskelusta tai no, lähes mistä vain epämiellyttäväksi koetusta jutusta. Lykkääminen johtaa lopulta asioiden hoitamiseen kiireessä, millä voi tietenkin stressin ja masentuneisuuden lisäksi olla muitakin negatiivisia seurauksia esimerkiksi työelämässä.
Eli katsotaanpa mitä asialle voisi tehdä. Tämä teksti perustuu psykologian tohtori Michael Mantellin kirjoituksiin.
Miksi lykkäämme asioita? Tässä pari tyypillistä syytä:
- Epäonnistumisen ja arvioiduksi joutumisen pelko
- Motivaation tai innostuneisuuden puute
- Unohtelevaisuus
- Liikaa häiriötekijöitä
- Huono ajanhallintakyky tai järjestelmällisyyden puute
Lykkääjä suurentelee usein lykättävää asiaa mielessään, kunnes se tuntuu niin ylitsepääsemättömältä, että tekeminen tuntuu mahdottomalta aloittaa. Sen sijaan että tulevan tehtävän pilkkoisi hallittavissa oleviin osiin, tehtävä nähdään järkälemäisenä vuorena, joka on ylitettävä kerralla. Lykkääjä vakuuttaa itselleen, että myöhemmin on parempi fiilis aloittaa, mutta näin ei tietenkään käy. Hän uskottelee usein itselleen työskentelevänsä parhaiten paineen alla jättäen sen takia tekemättä asioita ajallaan, minkä jälkeen kaikki rästissä olevat ja tekemättä jätetyt asiat pyörivät mielessä. Sen jälkeen lykkääminen tuntuu taas helpommalta vaihtoehdolta. Lykkääjäätyyppi määrittelee myös usein itsensä ”laiskaksi” ja vaatii tämän takia liian vähän itseltään. Hän myös ennakoi väärin perustein epäonnistuvansa, ja tämän takia katsoo ettei hänen tarvitse edes yrittää.
Kuusi askelta lykkäämisen estoon
1. Kohenna motivaatiotasi.
Mieti menestystä, ei epäonnistumista. Paranna suorituksen jälkeisiä palkintoja, tee yhdessä muiden kanssa, mieti tekemättä jättämisen huonoja puolia ja ajattele tyydytyksen tunnetta joka seuraa onnistumisesta. Käytä lyhyen tähtäimen välitavoitteita ja liitä tavoitteisiin palkintoja sekä noteeraa oma kehityksesi. Kehu itseäsi saavuttamistasi asioista, ja ota vastaan kehuja muilta.
2. Aseta tavoitteesi SMART-periaatteiden (Specific, Measurable, Achievable, Realistic and Time-bound) mukaisesti.
“Harjoittelen tällä viikolla kolme tuntia, joista yksi on uintia ja kaksi lihaskuntoharjoittelua.” “Opiskelen tänään sivut 1-40 kahden tunnin aikana 15 minuutin tauolla.” Ellet jaksa nostaa 75 kiloa, älä aseta 90 kilon nostamista tämän viikon tavoitteeksi.
3. Seuraa kehitystäsi.
Käytä to-do -listaa, josta rastitat pois päivittäisiä tehtäviä. Jokapäiväisen aikaansaamisen huomaaminen itsessään on inspiroivaa ja motivoivaa.
4. Älä pyri hallitsemaan aikaa, pyri hallitsemaan itsesi.
Ajan hallitseminen on mahdotonta, itsensä hallitseminen ajassa on mahdollista. Mieti – vertailematta muiden aikaansaannoksiin – mitä sinä ehdit aikaansaada tietyssä ajassa ja suunnittele harjoittelu-, opiskelu- tai kirjoituskautesi sen mukaan. Jaa kausi hallittavissa oleviin osasiin ja priorisoi asiat tärkeysjärjestykseen.
5. Pyri eroon epärealistisista uskomuksista.
Kysy ”miten voisin nauttia enemmän tästä tehtävästä” tai ”minkä pienen askeleen voin ottaa tänään?” Ajattele ”haluan treenata” sen sijaan, että ajattelisit ”minun täytyy treenata”. Keskity kehittymiseen, älä täydellisyyteen. Mieti, mitkä omista ajatusmalleistasi estävät sinua tekemästä mitä sinun pitäisi tehdä, ja miten niitä voisi muokata rakentavimmiksi ja tavoitteittesi mukaisiksi.
6. Ehkäise takaiskuja.
On oleellista havaita omat ”lykkäävät” ajatusmallinsa heti kun ne heräävät. Kun ajatusmalli hyökkää mieleen, siihen tulisi puuttua. Sovi itsesi kanssa että työstät ongelmallisia tunteitasi, et anna niille valtaa ja ryhdyt lykkäämisen sijaan heti tuumasta toimeen. Voit esimerkiksi käyttää mukanasi olevaa listaa, jonka yhdelle puolelle on listattu lykkäämistä tukevat tyypilliset ajatuskuviot ja tavat, ja toisella puolen tekemistä tukevat ajatusmallit ja taktiikat. Listaa voi selata päivittäin ja muistuttaa itseään mikä toimii ja mikä ei.
Itse päätin aloittaa oman järjestelmällisyyteni kohentamisen hetimiten SMART-tavoitteiden ja to-do -listojen järkkäämisellä (tai siis, aloitan heti huomenissa…! 
). Löydätkö sinä yltä askelia joita voisit käyttää?
Pingback: Aito halu | Kutri.net