BLOGI

By on 16.12.2013

Mikael Fogelholm: Superfood-käsitteestä voisi luopua

Superfoodit

Mediassa velloo kiivaana keskustelu superfoodien todellisista supervaikutuksista. Gojit, macat ja spirulinat ovat sekoittaneet terveysintoisten päät. En kiistä Kiinasta, Perusta tai Havaijilta rahdattujen tuotteiden hyviä vaikutuksia. On kuitenkin sääli, ettei suomalaisia terveystuotteita hypetetä yhtä innolla.

Elintarviketieteiden tohtori, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm painottaa kotimaisten marjojen terveysvaikutuksia.

– Ulkomaisissa marjoissa ynnä muissa ei ole mitään erityisen ylivoimaista. Suomalainen mustikka on hyvä.

Fogelholm jatkaa, että kaikissa marjoissa ja hedelmissä on terveyttä edistäviä aineita. Kotimaisia pitäisi kuitenkin suosia hänen mielestään myös eettisen ja ekologisen puolen takia.

– Kaikki metsästä ja luonnosta poimitut marjat sekä auringon kypsentämät hedelmät ja vihannekset sisältävät terveyttä edistäviä aineita. Lisäksi haluan korostaa, että ainoastaan marjat eivät ole terveysvaikutteisia. Niiden lisäksi täysjyväviljatuotteiden ja vähärasvaisten maitotuotteiden on havaittu estävän Suomessa tyypillisiä sairauksia. Esimerkiksi ruistuotteissa on lignaaniyhdisteitä, jotka muun muassa ehkäisevät syöpää.

Mikä sitten tekee superfoodin? Fogelholmin mukaan terveellinen ruoka sisältää oikeita rasvahappoja sekä runsaasti kuituja, jotka pitävät suoliston toimintaa sekä suoliston bakteerikasvua yllä. Lisäksi terveysruuassa on paljon vitamiineja, jotka toimivat myös hapettumisenestoaineena. Vastaavasti terveydelle haitallisia rasvahappoja on vähän.

Oleellista hänen mukaansa on myös se, että terveellinen ravinto sisältää vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäksi monia muita tärkeitä aineita. Esimerkiksi marjojen väriaineet ovat terveyden kannalta erittäin tärkeitä ja toimivat muun muassa hapettumisenestoaineina. Hapettumisenestoaineet ehkäisevät syöpien sekä sydän- ja verisuonisairauksien syntyä.

Monipuolinen kokonaisuus ratkaisee

– Olisi hölmöä keskittyä yhteen ainoaan marjaan tai yhteen ”superfoodiin”, koska silloin muiden marjojen hyödyt jäisivät saamatta. Tärkeää on syödä monipuolisesti kotimaisia marjoja sekä hedelmiä ja kasviksia. Myös ulkomaisia hedelmiä toki tarvitaan, Fogelholm sanoo.

Tuotteiden terveysvaikutuksia mitataan yleensä sekä ihmis- että eläinkokeiden avulla. Terveysvaikutuksia tutkittavaan ihmisryhmään seurataan vuosia ja yleensä ihmiset jaetaan kahteen ryhmään, joiden tuloksia verrataan keskenään. Eläinkokeiden avulla tutkitaan tarkemmin jonkin yhden, eristetyn aineen tai vaikkapa marjan vaikutuksia. Fogelholm sanoo, että tulosten käytäntöön vieminen on haastavaa.

– Tutkimuksissa ei päästä yksittäisiin marjoihin tai superfoodeihin vaan kokonaisuuksiin. Ongelmana on, että tietoja yhden tietyn marjan vaikutuksista ei juuri ole.

Fogelholm toteaakin, että superfood-käsitteestä voisi ihan hyvin luopua.

– Superia ovat kaikki terveelliset elintarvikkeet, esimerkiksi kotimaiset marjat, rasvaton maito sekä ruisleipä. Usein nostetaan esiin tuotteita, jotka ovat hyviä, mutta samalla unohdetaan moni muu tuote. Terveys ei perustu yhteen terveelliseen marjaan, vaan oikeanlaiseen ruokavalioon.

Lisäluettavaa:

Pirjo Saarnia ja halvat kotimaiset superfoodit

New York Times listaa 11 vähemmän tunnettua superfoodia

Lue seuraavaksi